Joulukuussa 2009 olin jo luovuttanut laihduttamisen suhteen. Olen koko elämäni ollut ylipainoinen ja kokeillut  tasaisin väliajoin jos jonkinlaista dieettiä, onnistumatta pysyvästi. Joulun aikoihin mieheni huomasi lehdessä ilmoituksen Cambridge ohjelman  infotilaisuudesta ja ajattelin, että eihän se ota jos ei annakaan. Infotilaisuudessa innostuin kuulemastani ja  ajattelin, että tässäkö se ratkaisu nyt on… Yritin kuitenkin hillitä intoani ja  ottaa rauhallisesti, koska pelkäsin pettymyksiä.

Laihtuminen lähti kuitenkin loistavasti käyntiin ja painoa tippui tasaisesti. Jokaisella punnituksella ja ryhmätapaamisella motivaatio kasvoi ja syömishalut pienenivät. Tietenkin alussa oli kaikenlaisia mielitekoja, mutta painon nopea tippuminen ja etenkin ulospäin näkyvät muutokset kasvattivat itsehillintää ja mikä parasta: nostivat luottamusta omaan itseeni! Muutaman viikon puhdistuksen jälkeen aloitin säännöllisen liikunnan, josta en enää suostu luopumaan mistään hinnasta. Siitä saatu hyvä olo korvaa täydellisesti mässäilystä tulleen huonon olon.

Parasta koko prosessissa on kuitenkin  asennemuutos, joka on tullut kuin huomaamatta. Ennen laihdutusta kun maha  kerran murahti, oli ajatus ”PAKKO SAADA RUOKAA HETI!”. Nykyään ensimmäinen ajatus on: ”Missäs mun vesipullo on?”. Koko suhtautuminen ruokaan ja liikuntaan on muuttunut. Ruoasta pystyy nauttimaan, vaikka määrä on pienempi ja lautasella  olisi vain salaattia ja hikoilemaan lenkille tai salille on pakko päästä useita  kertoja viikossa, muuten iskee väsymys ja huono olo. Aluksi pelkäsin vaihetta,  jolloin pitäisi siirtyä ”normaaliin” elämään, koska en uskonut pystyväni  muuttamaan tapojani. Sitä mukaa kun paino tippui ja itseluottamus kasvoi, tiesin pystyväni elämään terveellisemmin ja etenkin nauttimaan uudesta elämäntavastani.

Tällä hetkellä takana on 22 viikkoa Cambridge ohjelmalla ja pudotettua painoa 42,7kg. Mieletön määrä… Olen muuttunut täysin  paitsi ulkoisesti niin myös sisäisesti. Eräs työkaverini sanoi minulle, että  ”Sinähän oikein hehkut!” ja siitä on kiittäminen paitsi Cambridge ohjelmaa niin aivan erityisesti valmentajiani: Merjaa ja Clasua! He ovat tehneet mielettömän  hienoa työtä kannustaessaan ja välillä hieman jopa potkiessaan meitä eteenpäin, tätä ”yhteistä aikaa” en varmasti tule koskaan unohtamaan. Unohtaa ei tietenkään saa myöskään ryhmää, joka on tuonut piristystä, vatsalihakset  kipeyttävää naurua ja hienoja ystäviä elämääni

Valmentaja: Clas ja Merja Åstrand