Olen 46-vuotias 5 lapsen äiti ja yhden pienen tyttären mummu. Olen ikäni ollut ylipainoinen ja laihduttanutkin muutamaan otteseen, mutta aina on kilot tulleet takaisin "hyvän lisän" kera. Ajatus laihduttamisesta kypsyi päässäni pitkään. Keväällä 2010 työkaverit kertoivat Cambridge-ohjelmasta ja heidän hienojen tulosten innoittamana päätimme poikani Mikan ja sisareni kanssa mekin lähteä yrittämään tuloksia. (Kesällähän ei tietysti voi laihduttaa!!)  2.9 2010 menimme Teijan luo ja vaakalle nouseminen oli kamalaa - siitä päivästä olen iloinen, sillä se muutti suunnan elämässäni. Teen työtäni hoitoalalla ja varsin hyvin näen, mitä ongelmia ylipaino tuo tullessaan.

 Kilot alkoivat karista hyvään tahtiin ja olotila koheni huomattavasti.Pirtelöt ja se ihana puuro maistuivat hyvältä - kahvista ja vissyvedestä tuli "seurajuoma". Liikuntaa aloin harrastamaan uudella innolla ja sehän tuntui jokaisen karisseen kilon myötä aina vain mukavammalta. Töitten jälkeen en enää ollut "puolikuollut" ja maannut iltaa "sohvaperunana", vaan innolla lenkille ja uutena harrastuksena löytyi vesijuoksu,se se vasta oli mukavaa!! 20 vuoden tauon jälkeen uskaltauduin hiihtämään, kun sain mieheltäni lahjaksi sukset pudotettuani 40kg. Voi sitä riemua - minäkin jaksan vielä hiihtää!! Käyn jopa lenkillä aamulla ennen iltavuoroon menoa, mitä en ennen olisi voinut kuvitellakaan tekeväni. Entisestä "sohvaperunasta" on tullut himoliikkuja. Vaatekaupassa käynti on aivan "utopiaa" - saa jopa valita mallin ja värinkin, ei tarvitse enää ostaa sitä ainoaa, joka mahtuu päälle. Moottoripyörä pukukin on hankittu, niin on kyydissä olo turvallisempaa ja mukavampaa. Entisillä kiloilla ei olisi tullut mielenkään hankkia sellaista.

Olen ollut melkein koko ajan Tasolla 1 ja kesäk.2011 olen melkein saavuttanut tavoitepainoni ja alan vähitellen opetella syömään "ihmisten tavoin". Kevään korvalla huomasin, ettei tuttavat enää tervehdi - he eivät tunteneet minua! Tiedän, että paluuta entiseen elämäntapaan ei ole, kun olen saavuttanut näin hyvän tuloksen - haluan pitää tämän hyvän olotilan ja tutustua vähitellen uuteen minään. Se ei todellakaan ole helppoa.

ISO KIITOS tästä urakasta kuuluu Teijalle, miehelleni ja lapsilleni sekä sisarelleni! Unohtamatta tietenkään itseäni. Yhdessä me olemme tehneet tämän ja luoneet "uuden" Maijan.

Valmentaja: Teija Lehtinen