Laura -14 kg

Ennen

Jälkeen

Varsinainen painon pudotus alkoi hetken mielijohteesta, vaikka taustalla oli pitkään jatkunut ahdistus siitä, etten halua näyttää tältä. En nähnyt itseäni peilistä sellaisena kuin olisin halunnut nähdä enkä tuntenut itseäni hyvinvointiseksi. Koska se alkoi aluksi vain kokeiluna, koin sen positiivisena ja palkitsevana. Ensimmäisen parin päivän jälkeen se oli yksinkertaista. Tasojen nostaminen pikkuhiljaa sekä terveellisen ruokavalion ja ruokailurytmin harjoitteleminen on ollut selkeää ja antanut aikaa myös itselle sopeutua uuteen. Oikeastaan ensimmäistä kertaa minulla on ollut tukea oikeanlaisen syömisen opetteluun. Tätä ennen olen yrittänyt pudottaa painoa itsenäisesti. Olen voinut kokonaisvaltaisesti ja jaksanut paremmin. Ulkoilun ja perheen kanssa touhuaminen ei enää uuvuta. Bonuksena mahdun vanhoihin farkkuihin ja olen saanut ostaa uusia mekkoja vanhojen suureksi jääneiden tilalle 😊

Aamuisin ja vaatteita valitessa on jäänyt itkut ja ahdistus pois, kun peilissä näkyy sellainen kajastus, mistä voi iloita ja olla tyytyväinen. Rakastan suklaata. Elin käytännössä lukion viimeiset vuodet ja opiskeluajan suklaalla ja kylmällä maidolla. Lasten ollessa pieniä palkitsin päiväunien aikaan itseni suklaalla, kekseillä, kakuilla ja pullalla. Makean syöminen oli rajatonta ja holtitonta. Kuvittelin, etten pysty elämään ilman sokeria. Yllätyin erityisesti siitä, että pystyn hallitsemaan ja oikeasti rajoittamaan herkutteluani. Ei tee jatkuvasti enää edes mieli!

Aloitin painonpudotuksen ensimmäistä kertaa asenteella, että teen tämän, jos se tuntuu hyvältä. Jos se olisi haastanut liikaa arkea tai olisin tuntenut oloni huonoksi, olin antanut itselleni luvan lopettaa. Alun nopea painon putoaminen oli motivoivaa ja jaksoin jatkaa. Olen suorittaja luonteeltani eikä tapanani ole antaa periksi. Alkuun päästyäni ajatus luovuttamisesta oli pian haudattu. 

En ole vielä tavoitteessani. Olen kuitenkin ylittänyt puolen välin. Viimeisen kaksi kuukautta olen harjoitellut painonhallintaa ja onnistunut siinä kahden kuukauden ajan. Kesän juhlien arjen taas alkaessa palaan hetkeksi alemmille tasoille tehostaakseni painon tippumista tavoitepainoon päästäkseni. En siis vielä ole lähelläkään maalia, mutta silti tähänastisesta tyytyväinen ja onnellinen. 

Vaikka varsinaisen työn ja päätöksen tein itse, en olisi päässyt tänne asti ilman tukea. Valmentajan ja miehen kannustus ja tulosten huomioiminen on ollut epätoivon hetkissä korvaamatonta. Olen prosessin aikana ymmärtänyt, etten voi vaatia itseltäni täydellisyyttä. Herkuttelu tulee aina kuulumaan maailmaani. Maailma ei kaadu palaan kakkua, jos vain muistan, etten tee siitä päivittäistä tapaa!

 

Valmentaja: Heidi Alarvo