Valmentajan oma onnistuminen:Pia -32 kg

Ennen

Jälkeen

Olen taistellut ylipainon kanssa niin kauan kuin muistan, ihan lapsesta saakka. Olen silti ollut se hauska, äänekäs ja räväkkä, ehkä juuri siksi, että olen ollut ylipainoinen. Olen piilottanut sillä omaa huonoa itsetuntoa. Huono itsetunto ajoi minut myös kierteeseen josta en päässyt pois, nimittäin herkuttelu. Aloitin laihduttamisen monta kertaa, ehkä jopa sata kertaa, jaksoin aina päivän, kunnes sorruin herkutteluun ja masennuin. Epäonnistumisen kierre oli valmiina ja tämä ruokki vielä lisää omaa huonoa oloa ja karkkipussi toi mukanaan aina hetken huumaa ja hyvää oloa.

Monelle läskejä vastaan taistelu tuli jopa yllätyksenä, ”sähän olet aina ollut kaunis ja itsevarma”. Ulkonäkö voi pettää, sillä oma sisäinen olo huusi jotain ihan muuta. Laihdutus on aina ollut osa elämääni, sillä ei ole kulunut päivääkään etten sitä olisi miettinyt. Olen usein sanonut, että olisin langanlaiha, jos olisin pistänyt kaiken laihduttamisen ajatteluun käytetyn ajan sen toteuttamiseen. Mutta en vain pystynyt päivää pidempää, vaikka koin haluavani sitä enemmän kuin mitään muuta.

Miksi nyt? Mikä muuttui? Minulle on suotu kaksi maailman tärkeintä aarretta, omat pienet tyttöni. Haluan olla heille hyvä esimerkki ja antaa avaimet terveeseen elämään. En halua, että tyttäreni oppivat, että on normaalia haukkua itseä ja kokea olevansa ruma. Haluan olla tyttärilleni vahva roolimalli ja toivon, että he saavat hyvän itsetunnon ja osaavat arvostaa itseään. Niin kauan kun se on minusta kiinni, en koskaan halua, että lapseni joutuvat kantamaan sitä ylipainon tuomaa tuskaa ja ahdistusta, jota itse kannoin liki 20 vuotta.

Toinen syy, ja ehkä jopa se tärkeämpi syy, on minä itse. Olin aina ollut melko terve ylipainostani huolimatta, kunnes minulla todettiin veritulppa ensimmäisessä raskaudessani. Sain myös toisen veritulpan melkein heti perään, tämä johtuu varmasti osittain ylipainostani ja sukurasitteesta. Toisessa raskaudessa minulla todettiin raskausdiabetes. Terveyttä ei saa takaisin, joten päätin että asioiden oli muututtava.  Halusin myös kokea sen tunteen,  kun katson itseäni peilistä, olisin tyytyväinen siihen mitä näen. Matkani jatkuu yhä ja uusia tavoitteita on paljon, mutta nyt olen jo kokenut sen miltä tuntuu olla tyytyväinen omaan ulkonäköön. Halusin myös mennä vaatekauppaan ja ostaa vaatteita joista tykkään, eikä niitä mitkä mahtuvat päälle. Miten masentavaa on huomata, että koot loppuvat kaupasta kesken ja kaikki kauniit vaatteet olivat vain haaveita.

Nuoremman tyttäreni ollessa 6kk, päätin että nyt riittää. Aloitin elämäntaparemontin ja onnistuin laihduttamaan 5kg. Kunnes ymmärsin, että taakka oli liian raskas kuljettavaksi yksin. Äitini oli tukenut minua ja kannusti aloittamaan Cambridgen, hän oli onnistunut pudottamaan hurjasti painoa Cambridgen avulla. Paino lähtikin hurjaan laskuun heti ja oli äärimmäisen palkitsevaa huomata miten joka punnituksessa paino oli tippunut . Ja mahtavaa oli yksinkertaisesti se, että olin pystynyt siihen. Aloin urheilemaan ja olin koko ajan motivoituneempi. Huomasin miten paljon energisempi olin ja jaksoin touhuta enemmän, olin onnellisempi, koska voin paljon paremmin.  Paljon on ollut vaikeita aikoja ja uskokin on meinannut loppua välillä kesken, mutta mahtava valmentaja Elsi on jaksanut tsempata ja olen aina lähtenyt hänen luotaan uudelleen motivoituneena.

Matkani on vielä kesken, niin painon suhteen kuin se suurin työ, eli korvien väli, ikuisesta painonhallinnasta puhumattakaan. Olen kuitenkin saavuttanut jo paljon ja yritän muistaa iloita siitä. Kaikista vanhoista isoista vaatteistani luovuin, mutta yhdet isot housut jätin kaapin perällä, motivaatiohousut, näin iso en enää ikinä halua olla. Enkä palaa enää vanhaan. Ilman tukijoukkoja en olisi tähän pystynyt, äiti on kulkenut samaa polkua ja olemme tukeneet toinen toisiamme. Isoin tuki Elsin lisäksi on ollut oma  mieheni, joka on tukenut ihan kaikessa, syönyt herkkunsa kiltisti autossa ja jaksanut aina antaa halin huonoina hetkinä.  

Valmentaja: Pia Piltz