Syksy Talvesta 2011 elämänkumppanini nivelpsoriasis alkoi taas oireilla, pitkän hiljaiselon jälkeen. Vointi oli tosi huono ja särkylääkkeitä jouduin syömään kuin ruokaa, kävely oli hankalaa sekä väsymys kamala. Aamut alkoivat itkun kera ja itsesäälissä rypien. Peilikuva ei miellyttänyt ja mietin monesti eikö mitään ole tehtävissä. Ystäväni aloitti Cambridge kuurin ja siitä se sitten kaikki lähti.Menin valmentajani Jutta Heiskasen luo 27.2. En koskaan olisi uskonut pystyväni tähän, ruoat olivatkin hyviä ja sopivat minulle, joka unohtaa syödä tai sitten syö muuten huonolla ajoituksella.

Tänään 22.5 on 12 viikkoa takana ja painoa -19kg. Taso ykkösellä olen ollut 10 viikkoa ja 2 viikkoa  tasolla 2, lisäksi sain pari kolme kiloa nipistettyä painoa pois ennen valmentajan luo menoa. Vielä muutama kilo on tarkoitus pudottaa painoa. 

Peilikuvaani en vielä tunne, vaikka vaatekokoni on pienentynyt 44-46 koosta kokoon 36-38 ja isoja vaatteita on kertynyt monta laatikollista. Ihmiset eivät meinaa tuntea ja kyselevät mitä minulle on tapahtunut, oma mieskin yksi aamu tuumasi, että piti oikein katsoa kuka viimeyönä vieressä nukkui. Lenkillä käyn aina kun pääsen ja virtaa on vaikka muille jakaa. Lapsien kanssa jaksan myyrätä vaikka kuin paljon. Särkylääkkeitä en ole tarvinnut syödä koko tänä aikana kun tähän projektiin ryhdyin. Kipuja ei ole minkäänlaisia ja kaikki kolotukset ovat hävinneet. Olo on siis kaikin puolin parempi ja olen jälleen löytänyt itseni.

Kylläpä kesä on mukava aloittaa, niin ja olenpa saanut muutaman tutun/ystävän innostumaan Cambridgesta. Suosittelen lämpimästi kaikille ja ennen kaikkea nivelvaivoista kärsiville kohtalotovereilleni. Tämä on hyvä ja terveellinen tapa saada aikaan tuloksia. Eikun siis iloisin mielin eteenpäin ja kokeilemaan mitä sinä saat aikaan!!! Kesäisin terveisin Kati Kaavilta

Ps. Itsekkin kuuluin siihen joukkoon joka hokee pitäisi ja pitäisi….Miksi siis jossitella?  Cambridgella se onnistuu!!!