Vuonna 2002 sain ensimmäiset lapseni, kaksostyttäret. Olin kotona heidän kanssaan reilut 2 v ja sinä aikana painoni pysyi hyvin kurissa, liikuin paljon vaunuja ja rattaita työntäen. Kun sitten vuonna 2004 palasin töihin, liikkuminen loppui oikeastaan kokonaan ja työpaikallani oli valitettavasti minimarket josta sai liiankin helposti esim. suklaata. Painoa alkoi kertyä
todella nopeaa vauhtia ja kun kesän 2009 lopussa painoa oli kertynyt huikeat +18kg, ajattelin, että NYT on pakko tehdä jotain.

Ajatus oli toki ollut jo paljon, paljon kauemmin mielessä, mutta motivaatio puuttui. Kuulin Cambridge ohjelmasta  sukulaisen kautta ja päätin kokeilla itsekin, ensimmäistä ja viimeistä kertaa. Motivaatio ohjelman  jatkamiseen pysyi, ja kasvoi, kun paino lähti niin nopeasti putoamaan.

Nyt kunpainoni on pudonnut yli 20 kg, olo on mahtava ja myöskin tunne siitä että jes, minä onnistuin.
En enää ikinä aio palata vanhoihin ruokailutottumuksiini. Pelkkä ajatus siitä rasvaisen ruuan ja  herkuttelun määrästä inhottaa!
Tämä matka yli - 20 kiloon on ollut minulle helppo, yllättävän helppo! Vain pari ensimmäistä viikkoa
oli hieman hankalia, pitihän sitä ruokaa kuitenkin tehdä perheelle. Tuoksut tuntuivat melkein
ylitsepääsemättömän herkullisilta. Mutta voitin ne tuoksut, ja itseni, olen voittaja!

En muista milloin olisi ollut näin hyvä olo! Sen voi kaikki saada jos tahtoa löytyy!