Laihduttajat

Satu Inha

Olin koko pienen ikäni syönyt perusterveellisesti ja liikkunut säännöllisesti. Kuitenkin täysiän kynnyksellä alkoi ruokailutottumukseni muuttua epäterveelliseen suuntaan: roskaruoka tuli kuvioihin ja sitä upposikin lopulta lähes joka viikonloppu. Samalla liikkuminen jäi lähes kokonaan. Suklaata, tuota suurta herkkuani, tuli myös nautittua pahimmillaan puoli kiloa kerralla. Paino alkoikin hiljalleen nousta ja ei aikaakaan, kun paino oli jo kovastikin ylipainon puolella. Suljin kuitenkin silmäni ongelmalta, vaikka vaatekoko vain suureni.

Esikoiseni syntymän jälkeen 2010 tuijotin itseäni peilistä, enkä enää meinannut tunnistaa itseäni. Mitä ihmettä olin tehnyt itselleni? Olin koko ajan väsynyt, olo oli tukala, enkä jaksanut touhuta vauvan kanssa lähes ollenkaan. Valitsin kuitenkin tien, joka ei tuonut helpotusta: söin lisää. Edes edessä häämöttävä hääjuhla ei ollut tarpeeksi motivoiva, jotta olisin tehnyt painolleni jotain. Painoin lopulta reilut 80kg, mikä tällaisessa 156 senttisessä varressa tarkoittaa painoindeksiä 33, merkittävä ylipaino.

Eräänä päivänä kahvilla istuessamme ystäväni Hannamari kertoi hänen siskonsa Anna-Maijan aloittaneen Cambridge valmentajana. Hän myös kertoi Cambridgesta yleisesti ja epäröinnistäni huolimatta päätin lähteä kokeilemaan. Aloitin viikon tasolla 1 ja paino tippui viikossa 4kg. Vau! En kuitenkaan jatkanut Anna-Maijan valmennuksessa, koska kuvittelin, että pystyisin kyllä tiputtamaan painoa ihan yksikseni. Paino pysyi kuitenkin tismalleen samoissa lukemissa pitkään. Lopulta päätin lähteä kahden viikon rupeamalle taso 1:llä. Paino putosi 6kg. Tein jälleen virheen ja lähdin jatkamaan taistelua yksin. Sain tiputettua painoa useamman kilon, mutta motivaatio loppui kesken ja painon putoaminen pysähtyi jälleen. 

Keväällä 2014 Hannamari tiedusteli, lähtisinkö hänen valmennettavakseen, sillä ajatuksella, että nyt saavuttaisin tavoitepainoni. Edellisenä syksynä syntynyt kuopuksemme oli tuolloin vielä täysimetyksellä, joten epäröin suostua. Hannamari kuitenkin muistutti Cambridgen hienoudesta, eli taso-ohjelmasta, josta voisimme valita minulle sopivan tason. Näin imetyskään ei vaarantuisi, eikä maidon laatu heikentyisi. Lähdin valmennukseen mukaan ja tuota päätöstä en ole katunut hetkeäkään.

Aloitin tasolta 3, eli noin 1000 kalorilla päivässä. Pienestä kalorimäärästä huolimatta tuntuu, että sain olla syömässä koko ajan, eivätkä ruokamäärät hetken totuttelun jälkeen tuntuneet enää lainkaan pieniltä. Olo on ollut joka aterian jälkeen kylläinen. Minua vaivannut väsymys on poissa, enkä muista, milloin olisin viimeksi ollut näin energinen! Myöskään valtava sokerin ja rasvaisen ruuan himo ei enää vaivaa. Lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen olen jälleen normaalipainoinen. Sitä on vaikea käsittää, mutta se tuntuu aivan mahtavalta!

Yksin en kuitenkaan tähän olisi pystynyt. Suuri kiitos kuuluukin Hannamarille, joka aikanaan tutustutti minut Cambridgen maailmaan sekä lopulta hellästi veti minut ohjaukseensa. Valehtelisin nimittäin, jos väittäisin, että jokainen päivä on ollut helppo ja muutos tapahtunut ilman suurempia taisteluita. Hannamari onkin saanut kuunnella valitustani ja jaksanut tsempata kerta toisensa jälkeen. Paljon olen joutunut itsestäni, sekä omista toimintatavoistani oppimaan, ennen kuin tähän tilanteeseen on päästy.

Painoa voi pudottaa monella tavalla, mutta minulle tämä on ollut loistava tapa juuri yksilöllisen valmennuksen sekä taso-ohjelman vuoksi. En enää kerrokaan laihduttavani, vaan muuttaneeni elämäntapani. Sillä sitähän tämä on ollut: hiljalleen, omaan tahtiin terveelliseen elämään opettelua. Yksi asia on kuitenkin varma: takaisin ei ole paluuta!